Tässä sitä ollaan, ikäänkuin alussa. Villa Tuulian ja minun historia on melko pitkä. Ostin talon ex-mieheni kanssa n. seitsemän vuotta sitten. Aloimme remontoida, mutta monet mutkat hidastivat projektia ja lopulta pysäyttivät sen. Avioero pari vuotta sitten sammutti haaveen tehdä talosta koti, ja talo jäi tyhjilleen pariksi vuodeksi. Koska paikkakunnan kiinteistömarkkinat olivat huonot, emme halunneet laittaa keskeneräistä taloa myyntiin, vaan sitä pidettiin peruslämmöllä odottelemassa jonkinlaista ratkaisua.
Sain helmikuussa ensimmäisen lapseni, suloisen pojan. Sitä ennen olin jäänyt yksin raskausaikana ja muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleni. Alle kaksi kuukautta pojan syntymän jälkeen, tapasin nykyisen mieheni (siitäkin saisi oman tarinansa). Hyvin pian seurustelun alkamisen jälkeen tulimme talolle, hakemaan autooni kesärenkaita varastosta. Mies ihastui myös tähän paikkaan. Niihin samoihin asioihin kuin minäkin aikoinaan; rauhallisuuteen, maisemaan, lukuisiin mahdollisuuksiin sekä talon luonteeseen.
Kun ihastuminen oli tapahtunut, aloin miettiä josko kuitenkin. Ja näin projekti alkaa uudelleen. Jo remontoituihin huoneisiin emme aio koskea, ne pysyvät sellaisinaan, vain sisustusta ja somistusta muokataan. Kaikki muut tilat mietittiin uusiksi, aikoinaan hankituista materiaaleista hankkiuduttiin eroon ja uusia tulee sitä mukaa kun remontti etenee. Teemme kaiken oman maun mukaan, tingitään vain jos on pakko, mutta muuten kuunnellaan sitä fiilistä mikä meillä on. Seurataan trendejä, muokataan lainattuja ja varastettuja ideoita, mutta keksitään omiakin juttuja jos pää antaa myöten. Emme tee kaikkea helpoimman kautta, mutta pyrimme käyttämään järkeä luovuuden kanssa yhdessä.
Työnjako on projektissamme sellainen, että yhdessä suunnitellaan suuret linjat, remontoidaan kykyjemme mukaan ja ammattilaisia sekä avun tarjonneita ystäviä käyttäen, sitten sisustus ja viimeistely ovat minun valtakuntaani. Pyrimme miettimään kestäviä ratkaisuja, niin laadullisesti kuin ulkonäöllisestikin. Siten siis kaikista nopeimmin kuihtuvat trendit ohitetaan nopeasti. Yritetään myöskin välttää sellaisia ratkaisuja, joita on ihan jokaisessa torpassa eli meillä ei todennäköisesti nähdä ikkunoita sisustuksessa (vaikka ne ihania ovatkin), tekstejä tullaan kyllä näkemään vaikka niitä paljon onkin. En kuitenkaan tarkoita, että ideamme ovat uniikkeja, tulemme lainaamaan paljon muilta.
Seuraavassa kirjoituksessa kerron talostamme ja näytän kuvia mistä olemme nyt lähteneet liikkeelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti