Takka ja pihahommia

Viime päivinä remontti ei ole kauheasti edennyt, sillä kylpyhuoneen seinälevyjä edelleen odotellaan rautakauppaan saapuviksi. Toisaalta hienoilla ilmoilla on ollut myös mukavaa touhuta ulkosalla, joten siellä on pikkuisen päästy eteenpäin.

Takkahomma on jatkunut tällä viikolla hieman. Pari päivää sitten takkaa tehtiin hieman eteenpäin. Yksi takan palkki oli haljennut pahasti, joten miesten piti valaa uusi palkki. Palkin piti totta kai jähmettyä ja kuivua, jotta takkaa voi jatkaa. Projekti jäi siis parin päivän tauolle. Tänään takkahommat jatkuivat ja homma eteni mukavasti.

Tähän jäätiin muutama päivä sitten. Etualalla on uusi palkki kuivumassa.

Tässä tämän päivän lopputulema. Takasta
puuttuu luukku ja pinnoite.

Ulkona on tehty kaikenlaista. Tommi on laittanut kuntoon vanhaa venettä, josta on tarkoitus tehdä hiekkalaatikko. Veneen pohja on käsitelty ja asennettu välipuita erottamaan hiekkalaatikko-osa muusta.

Olemme myös kunnostaneet vanhaa kasvihuonetta. Tommi asensi muovin katolle ja seinät jätetään joko kokonaan tai osittain muovittamatta. Pohjalla on muovi, jonka päällä koristekiveä. Kasvihuoneen puolella on kasvilavoja, joihin istutetaan hyötykasveja. Salaattia olen jo istuttanut ja lisäksi tulee vielä sitruunakurkkua ja jotain muutakin vielä. Viherhuoneeksi jäävälle puolelle tulee kukkia ruukkuihin sekä pari tuolia ja pöytä.

Muovi asennettu, koristekivet laitettu ja
istutuslaatikot paikoillaan.

Sain äidiltäni kaksi Syysleimua ja yhden Ukonkellon. Syysleimut ovat alun perin
isoäitini pihalta, joka tekee niistä tärkeät. On ihanaa kun sain niitä pihaani.
Nämä Syysleimut ovat jotain vanhempaa kantaa ja ilmeisesti hyvin kestävät.
Aion siirtää keskimmäisen kauemmas oikealle, ovat liian lähekkäin.

Raparperit alkavat näyttää hyvältä, kohta saamme satoa.

Pihavaskitsa. Pihassamme asuu useita vaskitsoja, joita yritämme varjella kykymme
mukaan. Pari on vuosien saatossa kuollutkin ruohonleikkuriin ja auton alle, mutta
kanta on ilmeisesti silti hyvin elossa. Tämä oli melko pieni yksilö, ehkä nuori vielä.

Osa katosta muovitettu tässä. Nyt katto on jo kokonaan valmis. Seinustoille
tuotu kiviä peittämään muovin reunan ja rajaamaan koristekivialue.



Pihatielle suunniteltu portti odottelee asennusta.



Kesähuoneen puolella kalusteet ja ruukut
paikoillaan odottamassa kukkia.

Lehmäloikka

Viikko sitten lauantaina Perniön Kosken kartanolla oli Lehmäloikka-tapahtuma. Tapahtumassa päästiin seuraamaan kun yksi joukko kartanon lehmiä päästettiin laitumelle ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Tapahtuma oli todella kiva. Ilmat suosivat ja kartanolla oli järjestetty myös oheisohjelmaa mm. kiertoajelu, kävelykierros, navettaan tutustumista, sepän työn seuraamista, lapsille heinäkasassa hyppimistä, aitauksessa aasien ihailua sekä kauppa josta sai ostettua kartanon lähilihaa. Pihalla oli myös koju, josta sai ostaa grillimakkaraa ja hampurilaisia.

Kyseessä oli kyllä hyvän tuulen tapahtumasta. Lehmät olivat hauskoja kun saivat kunnon spurtin päästessään laitumille. Ammuivat ja loikkivat menemään. Yksi vasikka lähti karkuteille ja saimme pientä jännitystä kun seurasimme henkilökunnan ponnisteluja vasikan kiinnisaamiseksi. Myöhemmin näimme myös toisen karkulaisen, joka oli päässyt jostain syystä kyntöpellolle juoksentelemaan. Uskoisin, että kartanon porukka näkee joka vuosi useamman kerran vasikoiden päättömän touhuilun ja ovat tottuneet juoksemaan niiden perässä milloin missäkin.



Kosken kartanon rakennukset näyttävät aika
makeilta, ei ihan perinteisiltä navetoilta.

Täältä tullaan, ensimmäiset juoksuaskeleet keväisessä ulkoilmassa.

Kosken kartano tarjoaa Hereford-luomulihaa, riistalihaa ja maaseutuelämyksiä. Kosken kartano panostaa toiminnassaan vastuullisuuden kehittämiseen, ja Kosken kartano on valittu WWF:n toimesta Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi vuonna 2014. Kiskonjoen laaksossa tehdään monipuolista työtä eläinten, maan, metsän ja vesistöjen hyvinvoinnin puolesta. (lähde: www.koskis.fi) 

Matka jatkuu kauemmas laitumille.

Osa jaksaa vieläkin juosta, osa etenee rauhallisemmin.

Tämä porukka on päässyt laitumille jo aiemmin.

Tuijottelua puolin ja toisin, lehmät eivät varmasti ole tottuneet näin isoihin
määriin uteliaita ihmisiä. Normaalisti kesällä saavat varmasti olla melko rauhassa.

Perjantain puuhailuja

Onpa mukavaa kun koko perheellä on neljä päivää putkeen vapaata. Torstaina oli helatorstai ja silloin oli ensimmäinen vapaapäivä. Helatorstaina jatkui taas takkaprojekti, mutta kirjoittelen siitä toisen blogikirjoituksen erikseen. Eilen päätimme laiskotella ja pitää vapaapäivää remontista.

Aamusta ajelimme keskustaan ja kävimme katsomassa Salon Veturitallissa Nick Brandtin upean valokuvanäyttelyn Afrikan eläimistä. Kuvat olivat vaikuttavia muotokuvia upeista eläimistä. Kuvissa eläinten lisäksi pilvillä on iso rooli. Brandt on ottanut lähes kaikki kuvansa pilvisellä säällä ja täytyy myöntää, että pilvet tuovat kuviin lisää dramatiikkaa. Brandt on kuvannut Afrikassa vuosia eikä hän käytä kuvankäsittelyä, vaan pyrkii odottamaan, että oikeat olosuhteet kuville tulee. Hauskana lisätietona, että ennen valokuvaajan uraa tyyppi teki musiikkivideoita mm. Michael Jacksonille.

Tällä seinällä upeita muotokuvia norsuista. Oikeanpuoleinen Igor-norsu kuoli
salametsästäjien luoteihin pari vuotta kuvan jälkeen, 49-vuotiaana.

Valokuvanäyttelyvierailun jälkeen päätin, että hankin Nick Brandtin valokuvakirjat, joita ilmeisesti on kaksi tai kolme julkaistu. Salo on päässyt kovaan joukkoon saadessaan tämän upean näyttelyn tänne. Näyttely on seuraavaksi menossa Tukholmaan ja Moskovaan, ja se on ollut mm. New Yorkissa.

Seuraavaksi päätimme käydä torilla katsomassa ranskalais-italialaisia markkinoita. Kojuja oli kymmenkunta ja melkein kaikissa oli tarjolla erilaisia herkkuja, joissain myös laukkuja yms. Ostettiin kotiin vietäväksi juustoa sekä jonkinlaista tiramisu-suklaaherkkua. Illalla sitten maistelimme niitä viinilasillisen kanssa. Hyvää oli kyllä, mutta ei mitenkään kauhean edullista. Mielestäni on mukavaa kun kaupungissa on erilaista toimintaa ja tässäkin tapauksessa nämä markkinoiden pitäjät ilmeisesti kiertävät Eurooppaa kojujensa kanssa.

Jos olisi oliivien ystävä, markkinoilta olisi löytänyt hurjan määrän erilaisia oliiveja.

Herkkujen maistelua punaviinilasillisen kanssa.

Yrtteilyä

Hetkeen ei ole remontti ihmeemmin edennyt kun ei olla oikein ehditty ja toisaaltaan osa tarvittavasta materiaalista on tilauksessa.

Tänään on äitienpäivä, minun toiseni. Aamusella sain maistella sydänkeksejä, joita pikkuiseni päiväkodissa oli leivottu. En usko, että pikkumies on kovinkaan paljoa vielä keksien leipomiseen osallistunut, mutta onhan se silti ihanaa kun saa pienen lahjan, jonka kortissa lukee sen oman pienen kultasen nimi.

Tänään illemmalla oma äitini ja isäni ovat tulossa äitienpäiväpäivälliselle. Tarkoituksenani on valmistaa alkuruuaksi sienikeittoa, pääruuaksi ylikypsällä karitsan lavalla päällystettyä paahtoleipää sekä luonnonsalaaattia ja jälkiruuaksi suklaakakkua vaniljajäätelöllä.

Kävin tänään aamupäivällä keräilemässä kotipihan ympäristöstä luonnon yrttejä ruokaa varten. Sitä innostus kasvoi kyllä hurjasti kun tajusi miten paljon omassa pihassa yksistään kasvaa ruokaa. Reippaan puolen tunnin keräilyretken aikana sain kasaan käenkaalta eli ketunleipää, mustaviinimarjan lehtiä, ahomansikan lehtiä, siankärsämön lehtiä, voikukkaa sekä ison kasan nokkosta. Nokkoset ajattelin ryöpätä ja pakastaa myöhempää käyttöä varten, mutta muut löydöistäni menevät päivälliseen.

Nokkonen on oikea terveyspommi. Haluan ottaa sen yhdeksi meidän perheen
säännöllisesti käytettäväksi ruoka-aineeksi.

Salaattiaineksia. Voikukkaa, siankärsämöä, ahomansikan lehtiä ja mustaviini-
marjan lehtiä. Ensimmäiset tulevat salaattiin, viimeinen karitsaleivän koristeluun.

Käenkaalia eli ketunleipää ajattelin käyttää sienikeiton koristelussa.

Takan kasausta



Autotalli on alkanut täyttyä uhkaavasti kaikenlaisilla remonttihankinnoilla. Nyt kun keittiö on vihdoin lähes valmis ja väliaikainen keittiö on saatu purettua takkahuoneesta pois, alkoi olla aika miettiä viime vuonna hankkimamme takan kasausta. Muistin virkistykseksi kerrottakoon, että ostin takan käytettynä ja purettuna tori.fistä. Valkoinen rappausosa naputellaan pois ja siihen tilalle tehdään uusi, mutta ei valkoinen, rappaus.



Tässä myyjältä saamamme kuva valmiista takasta.












Kaverimme lupautui tulemaan avuksi, hänellä on takkaosaamista, joten apu on todellakin tarpeen. Saimme etukäteen listan hankittavista asioista ja sitten vapun päivänä kaveri tuli aloittelemaan. Miehet kävivät eilen läpi kaikki osat ja saivat pähkäiltyä mikä pala kuuluu mihinkin. Vaikka saimmekin valokuvat takan eri vaiheista, ei niistä ihan täysin selvää saanut. Koska takan elementit olivat erikseen, oli kyseessä melkoinen palapeli. Takan pohja jäi kuivumaan päivän päätteeksi seuraavaan päivään.

Takan paikka vielä tyhjänä, seinässä jo reikä

 

Kylmäharjoitteluna paloista koottu sisäosa.

Paloista koottu yläosa. Valkoinen rappaus naputellaan pois.

Palapelin paloja

 

Miehet jatkoivat tänään projektin parissa. Takasta ei enää paljoa puutu, vain kuoret ja luukut. On kyllä mieletön fiilis, meillä on kohta takka!

Nyt näyttää jo takan alulta

 

Tähän jäätiin tänään, näyttää jo takalta

 

Löysin tori.fistä joitain päiviä sitten toisen takan. Kaupoista on nyt sovittu ja takan nouto on huomenna. Tämän takan paikka on meillä olohuoneessa. Tätä mallia oltiin muutenkin katsottu, ja nyt kun se löytyy murto-osalla hinnastaan, siihen on pakko tarttua. Toki näitä käytettyjä joutuu aina vähäsen tuunaamaan, mutta se on sen arvoista kun säästöjä tulee tuhansia euroja. Huomenna haettava takka on Uuniseppien Balladi. Se on kevyt, 450 kiloa painava, varaava takka. Olohuoneessa takalle varattu tila on melko pieni, joten takkakaan ei voi olla kauhean massiivinen.



Tässä Balladi-takka mainoskuvassa.

 

Tällaisia takkajuttuja nyt... Huomenna kun miehet ovat hakemassa takkaa, otamme pikkumiehen kanssa vastaan porttitoimituksen. Tilasimme viime viikolla rautaisen ajoportin pihatiellemme. Portin piti tulla vasta viime viikolla, mutta toimittaja laittoi viestiä pari päivää sitten ja kysyi josko portin voisi tuoda jo huomenna. Se tottakai sopi kun kerran kotona olen.