Samalla kun on tullut näitä hammasjuttuja, on pikkumies alkanut nukkua enemmän päikkäreitä. Jossain vaiheessa nukkui vain pari kymmenen minuutin pätkää päivässä, nyt päikkäreitä saattaa olla 2-3 ja kestokin 30-60 minuuttia, toki usein lyhyempiäkin. Yöllä ei välttämättä enää herätä aina ennen aamuviittä, ja iltaunillekin saatetaan päästä jo ennen klo 23.
.jpg)
Elämä vauva- ja taaperoperheessä muuttuu koko ajan. Se mitä tehtiin vielä viime viikolla, voi tällä viikolla olla jo historiaa. Ja ensi viikolla on luvassa jotain, mitä ei odotettukaan vielä tapahtuvaksi. Tämä on ihanaa aikaa, ja samalla myös aika raskasta aikaa. Arki on muuttunut kyllä paljon. Näin lähes neljäkymmentä vuotta lapsetonta arkea viettäneelle on iso muutos, ettei enää voi nukkua silloin kun haluaa, käydä joskus leffassa tai teatterissa, tai keskittyä syömään rauhassa ja hyvin kera viinilasillisen. Moniakaan tv-ohjelmia tai elokuvia ei ole tullut katsottua yli puoleen vuoteen kokonaan, ilman keskeytystä. Sitten kun parisuhdekin on aloitettu keskellä vauva-arkea, kaipaisi joskus sitä, että voisi viettää yhden romanttisen tai muuten vain kahdenkeskisen illan joskus. Niinkuin valtaosa pariskunnista on voinut tehdä, ennen kuin perustivat perhettä. Mitään en kuitenkaan vaihtaisi pois, rakastan olla äiti, rakastan tuota pientä ihmistä ja jokaista hetkeä hänen kanssaan, olen nauttinut olla pois työelämästä, ja parisuhteellekin otetaan niitä pieniä hetkiä aina kun pystytään. Ja kyllähän meidän suhteesta tulee melkoisen vahva jos selviämme heti suhteen alkuaikoina vauva-arjesta sekä remontista. Ja mehän selviämme, se on selvä!
Monessa mielessä elän parhaillaan parasta aikaa elämässä, yritän muistaa sen jokaisena päivänä ja myös nauttia siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti